1. Riittävä määrä hiekkalaatikoita ja hiekkalaatikoiden desinfiointi ja hiekkojen vaihto kerran viikossa

Hiekkalaatikoita täytyy olla kissalassa mielellään vähintään yksi kissaa kohden. Mitä vähemmän laatikoita on, sitä useammin ne tulisi vaihtaa kokonaan. Mitään antibiootteja sisältäviä pesuaineita ei tarvita, mutta kunnon luraus kloritea ja liotus tekee hyvää laatikoille. Hajuhaittoihin auttaa etikka. Hiekkalaatikoiden siisteys ylläpitää terveyttä, sillä kauan seisovat hiekkalaatikot ovat kasvualustoja erilaisille taudinaiheuttajille.

2. Hammaspesu kerran – pari viikossa

Tällä rutiinilla ehkäiset potentiaalista terveyskatastrofia – suun ongelmat ovat sisäkissoilla yleisiä, eikä koskaan voi tietää, onko juuri sinun kissasi altis ientulehduksille ja muille vaivoille. Säännöllinen hampaiden puhdistus ehkäisee hammas- ja ienongelmia ja terve suu taas edesauttaa terveyttä muutenkin. Suuntuhlehdukset voivat ajan myötä vaikuttaa sisäelimiin ja olla taustatekijänä monenlaisissa ikävissä sairauksissa.

3. Pureksittavaa kanankaulojen ja muiden kovien herkkujen muodossa

Kuten hampaidenpesulla, myös kanankauloilla, siansaparoilla ym. eläinkaupoista saatavilla kuivatuilla, kovilla herkuilla voi auttaa kissojen hampaita pysymään kunnossa.

4. Kaura, vehnä tai ohra kasvamaan kuukausittain

Kissanruohona myydään edelleen kissoille haitallisia kaisloja, joita ei pidä erehtyä ostamaan. Sen sijaan kerran kuussa kannattaa kasvattaa vehnänorasta, kauraa tai ohraa kissojen pureksittavaksi. Niiden avulla kissojen ruoansulatus pysyy paremmassa kunnossa ja karvat poistuvat elimistöstä.

5. Harjaa kissa kerran viikossa

Harjaaminen ja tiheällä kammalla kampaaminen kerran viikossa tekee jokaiselle lyhytkarvakissallekin hyvää. Harjaaminen parantaa verenkiertoa ja saat karvoja pois kissasta – joten ne eivät ajaudu yhtä suurissa määrissä kissan ruoansulatukseen tai sinun sohvaasi.

Vihdoinkin mikrosirujen tiedoille on luotu järkevä systeemi:

www.siruhaku.fi

Suosittelemme kaikkia pienpetojen muiden lemmikkien omistajia tutustumaan palveluun, vinkkaamaan siitä omalla eläinlääkärille ja käyttämään lemmikkinsä eläinlääkäriasemalla, jossa palvelu on käytössä. Toivottavasti tästä saadaan maanlaajuinen palvelu.

1) Kakat kompostiin

Kaikissa kunnissa edes puupohjaisia kuivikkeita ei haluta biojätteeseen ja kakat käsketään lähes aina laittamaan sekajätteeseen. Meitä tämä ei ole miellyttänyt. Niinpä nykyään Pienpedoilla on oma, erityinen lämpöeristetty kakkakompostinsa, jolla on tarkoitus valmistaa ravitsevaa multaa koristekasveille. Keittiöjätteet meillä jo kompostoidaankin, mutta kompostimultaa tarvitaan hyötykasveille ja kissanuloste on hieman kyseenalainen raaka-aine tuolloin. Tosin jos kompostin lämpötilan saa pysymään riittävän korkeana pitkän aikaa, pöpöt kyllä kuolevat keittiökompostorissakin. Oma erityinen kakkakompostori tuntuu kuitenkin kätevältä ratkaisulta. Purua kompostoimme puutarhajätteen seassa ja sillä katetaan keväisin pensaiden alustoja. Silti tuntuu, että sitä vain riittää ja riittää.

2) Puupohjaiset kissankuivikkeet

Ekologisin kuivike on varmasti kotimainen lämmityspelletti Vapo. Kaikki eivät kuitenkaan pidä pelleteistä ja hyviä vaihtoehtoja ovat ainakin saksalainen Cat’s Best Öko Plus, puupohjainen mutta paakkuuntuva hiekka. Olen kokeillut myös olkipohjaisia pellettejä, joiden hajunsitovuus on erinomainen, mutta kevyenä materiaalina leviäminen on melkoista.  Lisäksi kaupan on ainakin yhdysvaltalaista maissin jätteestä valmistettua World’s Best -hiekkaa ja Golden Pine -niminen paakkuuntuva puuhiekka. Kokemuksia näistä ja muista ekologisista hiekoista otetaan mielellään vastaan! Käytämme itse lähinnä lämmityspellettejä, mutta jonkin verran menee myös Öko Plussaa. Olen kiinnostunut muistakin, mieluiten kuitenkin eurooppalaisista hiekoista.

3) Vessalla on väliä

Varsinkin kun kissoja on useampi, tuntuu, että koti täyttyy kissanvessoista ja jokapuolelle leviävästä hiekasta. Monikissataloudessa laatikoita pitäisikin olla vähintään yksi jokaista kissaa kohden, monien suositusten mukaan enemmänkin. Aktiivisella siivouksella määrä voi olla vähän pienempikin. Olemmekin koittaneet kehittää ratkaisuja. Yksi vessa on nikkaroitu eteisen lipastoon niin, että sinne johtava käytävä suodattaa suurimman osan hiekasta. Ajatuksen saimme täältä: http://www.moderncat.net/2009/07/22/saris-diy-litter-box-hider/

Pienpeto Bellatrixin perheessä vieraillessani minulle hehkutettiin jo aiemminkin ihailemaani Modcatia: http://www.modkat.com/  Suomeen asti päästessään tämä kätevä muovilaatikko on törkeän hintainen, mutta kyllä ehdottoman kätevä – hiekkaa leviää huomattavasti vähemmän sen avulla. Tällä hetkellä kissalamme miesvastaava nikkaroi modcatin henkistä versiota vanerista. Odotan innolla sen valmistumista, sellaisia mahtuisi kotiimme useampikin.

4) Siivoamiselta ei välty silti

Eräs ystäväni ihmetteli, kuinka meidän kissalaumamme laatikot haisevat paljon vähemmän kuin hänen poikaystävänsä yhden kissan laatikko. Neuvoin parempaa hiekkaa, mutta sekään ei auttanut. Kävi ilmi, että laatikkoa ei siivota kovin usein. Meillä laatikoista poistetaan kakat päivittäin ja lisäksi kaikki laatikoiden sisältö vaihdetaan kokonaan viikottain ja laatikot desinfioidaan seisottamalla niitä kloritevedessä. Tämä jo ihan siksi, että mitä pitempään laatikot seisovat, sitä helpompaa on pöpöjen kehittyä laatikoissa ja esimerkiksi ikävien corona-virusten mutatoitua vaarallisiksi. Hiekkaa siis kuluu runsaasti, joten pelletit ovat meille ihan sopiva valinta edullisen hintansa vuoksi.

1) Aamupalana syödään korkeatasoista kuivamuonaa, suosikkeina ovat ainakin 80% lihapitoiset Applaws ja Power of Nature -sarjan Natural Cat. Molemmat ovat hyviä eurooppalaisia ruokia, joiden raaka-aineiden valinnassa on otettu myös eläinten elinolosuhteet huomioon. Applaws ei käytä tehokanaloiden lihaa ja Natural Catin valmistaja käyttää luomulihaa ja paikallisten pientilojen lihaa. Korkeatasoinen kuivamuona antaa hyvän pohjan ruokinnalle, kunhan se ei ole ainoa ruoka ja kunhan kissan juomisesta huolehditaan.

2) Toisena päivän ateriana kissat saavat joko Hermans Organic -sarjan All Meat -ruokaa (varsinaisesti koirille suunnattu kokolihainen luomuruoka) tai poron, hirven, lampaan tai strutsin lihaa kaikki höystettynä Aptus Multicat -tabletilla ja kalkkivalmisteella (yleensä Aptus Calphosum). Lisäksi ruokaan lisätään usein jotain hyvätasoista kalaöljyä sekä l-lysiiniä (vatustuskykyä nostava aminohappo).

Tarjoamme lihat kypsennettyinä. Osa lihasta tarjotaan kuivattuna veteen liotettuna.

Lisäksi kissat saavat silloin tällöin kalaa, maitotuotteita ja luomukananmunaa. Pennut syövät pääosin samaa ruokaa kuin aikuisetkin (korkeatasoinen ruoka on kaikille korkeatasoista. Leikatut kissat saavat sitä vain huomattavasti vähemmän kuin kasvavat tai aktiiviset kissat…)

Ja toki – joskus syödään ihan marketista ostettua Mjau -märkäruokaa, sitä sorttia jossa ei ole kasviksia. Kuitenkin koitamme pysytellä eettisissä lihoissa, koska myös tuotantoeläimet ansaitsevat onnellisen elämän.

Emme BARFfaa, sillä vaikka se on varmasti mainion luonnollinen tapa ruokkia kissa ja sopii moniin talouksiin, ovat sen riskit monikissataloudessa jossa on säännöllisesti pentuja mielestämme turhan suuret.

Lisätietoja:

Ks. myös: http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/7/19/en-halua-syoda-koiraani-mita-syottaisin-sille.html

Hirveä, strutsia, poroa ja lammasta saa Vauhti-Raksusta jopa kotiinkuljetettuna:

www.vauhti-raksu.com

Poroa ja lammasta saa myös Kennelrehulta:

www.kennelrehu.fi

Power of Nature: Natural Cat ja Hermans Organic -ruokia maahtuo Sydänystävä:

www.sydanystava.com

Kaikki mukaan osallistumaan leppoisaan tunnelmaan!

http://www.finticat.net/nayttely/

Kuivaruoka

Ensimmäisenä haussa on eetisempi kuivaruoka. Suomessa myynnissä olevat Yarrah ja Defu eivät tarpeitamme tyydytä. Näistä Defun maksa-versio on kohtuullista kissanruokaa, mutta ei kuitenkaan riittävän lihapitoista jatkuvaan ruokintaan. Pentuväki on vielä erikseen.

Almo Nature ja Feline Porta 21 mainostavat hieman epäselvästi tuotteitaan, esimerkiksi Porta 21 kertoo että suurin osa raaka-aineista on luomua. No, minua ei kiinnosta se hippunen rosmariinia, joka ruokaan on tungettu, vaan mistä liha on peräisin. Olen laittanut kysymystä valmistajalle aiheesta, saapa nähdä saanko vastauksia. Lisäksi nämä kaksi ruokaa sisältävät niin paljon erilaisia kasviksia ja yrttejä, etten pidä niitä oikein turvallisina pitkäaikaiskäytössä lihansyöjäkissoille, joiden maksa ei ihmisen tapaan prosessoi näitä.

Päivityksenä tähän: Sekä Porta 21 ja Almo Naturella on useampi ruoka, joiden pitäisi olla luomulihasta tehtyä. Almo Naturella osassa on pääraaka-aineena vilja, mutta osassa taas liha. Molemmista merkeistä löytyy arvoiltaan ihan hyviä ruokia, mutta molemmat myös sisältävät mitä oudoimpia asioita tomaatista lähtien. Näistä Porta 21 Holistic Chiken & Rice mainostaa sopivansa myös pennuille. En pidä siitä, että luonnonmukaisuuden nimissä kissanruoat tungetaan täyteen ihmisten mielestä kivan kuuloisia yrttejä ja vihanneksia, kun niiden pitkäaikaisvaikutuksista kissoille ei ole mitään tietoa. Vaikka määrät ovat varmaan (ken tietää varmuutta, sitä ei kerrota pusseissa) pieniä, en silti ole innoissani niitä kissoilleni syöttämässä. Kuitenkin voisin kuvitella näitä ruokia käyttäväni osana ruokavaliota, en pääasiallisena kuivaruokana, enkä pitkiä aikoja ilman taukoja.

Briteistä löytyisi jo aikuisille kissoille (ja koirille ja koiranpennuille, mutta piru, ei kissanpennuille) erittäin laadukkaan oloinen luomuruoka OrganiPets. http://www.organipets.co.uk/ Todella toivon, että tätä ruokaa saisi pian Suomestakin, vaikuttaa ehdottomasti parhaalta eurooppalaiselta luomuruoalta toistaiseksi.

Yksi aika mukava löytö oli ACANA WILD PRAIRIE -ruoka, joka ei ole luomua, mutta jonka kana on “vapaana juossutta”. Myös sisältö on ok, tosin valitettavasti siinäkin kaikkea tomaatista ja pinaatista alkaen. Toki mielummin ostaisin eurooppalaista ruokaa (Acana tuodaan Kanadasta)  ja luomua, mutta tämäkin voisi olla askel eteen päin. Yhdistelmä Defun maksa -ruokaa ja tätä tai Porta 21 -ruokaa voisi olla aikuisille kissoille suhteellisen eettinen vaihtoehto. Mutta ratkaisua ei löydy vieläkään pennuille ja imettäville naaraille.

Jos joku teistä törmää laadukkaaseen luomu/vapaana kasvaneesta lihasta valmistettuun kissanruokaan, laitattehan viestiä!

Märäruoka/liha

Ihan laadukkaan oloisia märkäruokia on luomuna joitakin saatavissa, Zooplussalta tilatessa tn. edullisimpaan hintaan. Kilohinnat vaihtelevat viidestä eurosta (jolloin kyseessä on Hermans -tölkkiliha, varsinaisesti koirille tarkoitettu, mutta kun aineksena on pelkkä liha, menee se kissoillekin kun muistaa lisäravinteet päälle) kymppiin. Käyväthän ne osana ruokavaliota, mutta olisi saatava edullisempaa peruspöperöä, että kulut pysyisivät kurissa. Eikä tuo metalliin pakkaaminenkaan niin viehätä.

Ostoslistalla on uusi pakastin, mutta ensin ostimme elintarvikekuivurin. Suurin toivein aloitan nyt lihan kuivaamisen, sehän on ekologisempi ja kaikin tavoin pakastamista parempi säilöntämenetelmä.

Erinomaisen hyvä keravalainen eläinkauppamme Jatapet myy aika-ajoin hevosenlihaa, jota pidän eettisesti varsin oikeana suuntana, vaikka se vanhaa heppatyttöä kirpaiseekin. Lisäksi ostosreissut on kesälle suunniteltu Tenhon luomutilalle Satakuntaan, tila myy luomujauhelihaa lemmikeille hintaan 2.90 kg sekä Tallinnaan, josta riistaa saa tukusta etukäteen tilaamalla muutaman euron kilohintaan. Riistaa eettisempää ja ekologisempaa lihaa tuskin onkaan, sen hiilijalanjälkikin lähentelee nollaa. Jospa vielä luomupossut/luomulammastilan jostain löytäisin, josta lihaa voisi lemmikeille ostaa kohtuulliseen hintaan (pidän noin neljää-viittä euroa kipurajana lemmikkien lihoissa), niin johan tässä alkaisi olla melko hyvä valikoima kasassa.

Vaivaahan tämä luomuistaminen tällä hetkellä Suomessa tarkoittaa (kateellisena seurailen amerikkalaista tarjontaa – siellä luomu ja free range -kissanruokamerkkejä riittää), mutta ehkäpä jonkinlainen järkevä systeemi on järjestettävissä. Tätä olisi varmasti viisasta tehdä jonkinlaisena ruokapiirinä. Eli jos tuollaisen Tallinnan/Satakunnan reissun tekee muutaman kerran vuodessa, ehkä reissuja voisi jakaa tai ainakin kerralla voisi tuoda sitten lihaa useammallekin. Ja samallahan sitä lihaa tulisi tietysti ihmisillekin. Pääkaupunkiseudun-Keravan lähellä asuvat ilmoittautukoot jos tällainen väkertäminen kiinnostaa.

http://areena.yle.fi/video/1638706

Pennuilla nyt omat kuvasivut:
Pienpeto Köntös
Pienpeto Käretär
Pienpeto Kratti
Pienpeto Kekri

Kettu on perinyt äitinsä valkolaikkuisuutta hassun leukaparran ja muutaman varpaan verran. Virne taas on oikein mainio rotunsa edustaja myös ulkoisesti.

Näitä pentuja katsellessa vakuuttuu, että isänä oli ehkä sittenkin marakatti. Miten se meille pääsi, sitä en ole vielä keksinyt.

Kettu ja Virne etsivät rakastavia koteja, yhdessä tai erikseen. Virneen tahtoisin nähdä joskus näyttelyissä. Kettukin olisi varmasti kotikissapuolella varsinainen hurmuri.

Klikkaa kuvia nähdäksesi kuvagallerian.